Kaikki tässä laskurissa näytetyt luvut ovat todellista rahaa. Työnantajan sivukulut, kunnallisverot, sairasvakuutusmaksut... ne kaikki tosiaan ovat oikeaa rahaa, joka liikkuu tililtä toiselle.

Puhutaan siitä, arvostetaanko hoitajia tarpeeksi. He eivät oikeastaan tule palkallaan toimeen, vaikka tekevät tärkeää työtä. Suomen valtio on päättänyt, että keskipalkkaisen hoitajan palkasta päätyy ostovoimaksi vain n. 42 %. Onko ihme, että palkalla ei tule toimeen?

Mihin verotettu raha menee?

Suomessa julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta on n. 54 %. Tämä tarkoittaa, että ihmisiltä ja yrityksiltä kerätään pois niin paljon rahaa, että heille jää siitä vain 46 %. Jälleen kerran: tämä ei ole tilastoharha tai väärä luku: tuo raha on oikeaa, ihan todellista rahaa.

Kun kansalta on kerätty 54 % heidän rahoistaan, osa siitä käytetään toki välttämömiin julkisiin menoihin. Maanpuolustus, poliisi, elintärkeä infrastruktuuri tai veroviranomainen itse ei toimi, ellei kymmenyksiä ole kerätty.

Kansalaisilta verotettua varallisuutta käytetään kuitenkin paljon muuhunkin. Palamaan tosiaan laitetaan n. 120 miljardia euroa joka vuosi. Tavallisen ihmisen on vaikea tietää, mihin tuo raha itse asiassa menee. Julkishallinnolla onkin suuri valta kerätä rahaa ilman, että sille edes on käyttökohdetta tiedossa. Vallanpitäjä voi myös ottaa velkaa maksaakseen hänelle mieluisista asioista - korot ja itse pääoma erääntyvät kansan maksettaviksi sitten myöhemmin.

120 miljardia on niin paljon, ja rahahanat niin ehtymättömät, että rahaa alkaa kulua helposti vähän kaikkeen. Kansalaisilta kerätyillä rahoilla maksetaan oopperasta, hallituksen ministerien erityisavustajista, näiden pikkujouluista, valtion virastojen kickoff-tilaisuudet Finlandia-talolla, Ylen ulkomaisten elokuvien lisensseistä.

Valinnanvapaus

Miksi rahaa ei kannataisi kerätä pois kansalaisilta? Jos kansalaiset saisivat pitää suuremman osuuden omista rahoistaan, raha ei jäisi makaamaan tilille. Tuo raha kohdistuu kulutukseen ja investointeihin, ja sitä kautta työllistämiseen. Työstä syntyy lisää tehokkuutta, uusia innovaatioita, lisää vientiä, lisää verotuloja, terveempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Hyvinvointi lisääntyy myös siksi, että nyt kukin saa yhä suuremmilta osin päättää, mihin rahan haluaa käyttää. Ei tarvitse riidellä valtuustossa siitä, paljonko kansalaisilta vietyjä rahoja annetaan museon ylläpitoon: veronmaksajat saavat itse päättää, maksavatko museosta vai eivät. Jos museossa ei käy kukaan, on aika kehittää tarjontaa tai saada uusi museo tilalle. Museokäynneistä kyllä maksetaan.